Suomalaiset osaavat riidellä – niin käytännössä, kuin oikeudessa. Lakimuija on edustanut päämiehiään lähiaikoina muun muassa perintöriidoissa, velkomusasioissa, vakuutusriidoissa, perusteettoman edun palauttamisessa, asuntokauppariidoissa sekä työsopimusriidoissa. Jos sopimusosapuolet eivät pääse sopuun näkemyserostaan ja riita kärjistyy henkilökohtaisen tason kiukutteluksi tai jopa konfliktiksi, jossa puhevälit ovat kadonneet, on viimeistään syytä kutsua lakimies avuksi.
Osapuoliasettelu
Riita-asioissa osapuolina ovat kantaja ja vastaaja. Kanteen nostajaa kutsutaan kantajaksi. Jos lakimies hoitaa asian päämiehensä puolesta, niin tyypillisesti, ennen haastehakemusta, lakimies lähettää kirjelmän vastaajalle, jonka mukaan toimimalla kanteelta voidaan välttyä.
Kanne nostetaan toimittamalla haastehakemus käräjäoikeuden kansliaan. Kantajan tulee ilmoittaa haastehakemuksessa yksilöity vaatimus ja ne seikat, joihin kanteen vaatimukset perustuvat, sekä mahdolliset todisteet, jotka kantaja esittää kanteen tueksi. Lisäksi tulee eritellä todistusteemat eli kertoa, mitä kullakin todisteella pyritään näyttämään toteen.
Haastehakemus aloittaa oikeusprosessin
Riita-asian oikeuskäsittelyn kirjallinen valmistelu alkaa, kun käräjäoikeus toimittaa vastaajalle haasteen ja vastauspyynnön, jotta hänellä on mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. Vastaaja voi jättää myös vastaamatta, mutta vastatessaan hänen tulee kertoa oikeudellisesti perustellen, miltä osin ja miksi kantajan esittämät vaatimukset eivät ole perusteltuja. Lakimuija suosittelee ottamaan välittömästi yhteyttä lakimieheen tilanteen arvioimiseksi ja juridisen osaamisen hyödyntämiseksi. Jo ensi keskustelun yhteydessä saadut ilmaiset neuvot voivat auttaa etenemään asian kanssa.
Kirjallisen valmistelun tarkoituksena on kuulla molempia osapuolia sekä selvittää tapauksen riidattomat ja riitaisat seikat. Parhaassa tapauksessa aiemmin passiivinen vastaaja myöntää vaatimukset oikeiksi välttyäkseen tarpeettomalta oikeudenkäynniltä ja turhilta oikeudenkäyntikustannuksilta. Riidan voi yrittää sopia myös kirjallisen valmistelun aikana, mutta toki tämä edellyttää molemmilta osapuolilta tahtoa saada riita selvitettyä ja asia päätökseen.
Riita-asian oikeusprosessi tulee päättymään tavalla tai toisella. Jos riidasta ei päästä sopuun sopimalla tai tuomioistuinsovittelulla, niin riita ratkaistaan tuomioistuimen päätöksellä.
Riitely ei ratkaise riitaa
Ikävän usein näkee, että kärjistynyt ja henkilökohtaiselle tasolle jumiutuneessa riidassa osapuolet poteroituvat lakimiesten taakse ja haluavat riidellä ihan vaan periaatteesta ilman aikomustakaan pyrkiä molempia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. Toinen tyypillinen esimerkki on pyrkimys riidellä kaikesta mahdollisesta, mistä vaan toista voi syyttää. Samalla unohdetaan edistää sitä kanteen kohteena olevaa alkuperäisen riiadan syyn selviämistä. Tällöin lakimies joutuu ohjaamaan päämiestään toistuvasti takaisin siihen alkuperäiseen riidan aiheeseen. Riitely loppuu ainoastaan toisen osapuolen myöntäessä vaatimukset oikeaksi tai molempien osapuolten vastaantulemisella riidan päättämiseksi. Ripaus asiallista kommunikaatiota ja ratkaisukeskeistä ajattelua ovat mausteet, joilla riidat voidaan saada ratkeamaan.
Kannattaako haasteeseen vastata?
Tärkein neuvo, jonka Lakimuija voi antaa on se, että haasteeseen kannattaa aina vastata! Oli vastaus sitten myönteinen tai kielteinen. Haasteasioissa passiivisuus, välinpitämättömyys ja asian sulkeminen pois mielestä ei välttämättä kannata. Sellaisissa asioissa, joissa sovinto on sallittu, voi käräjäoikeus antaa yksipuolisen tuomion. Käytännössä vastaamattomuus katsotaan tuomioistuimen toimesta hiljaiseksi hyväksynnäksi, jolla vastaaja myöntää haasteen kaikki vaatimukset oikeiksi. Tällöin tuomiosta ei voi valittaa, vaan muutosta voidaan hakea takaisinsaantikanteella.
Esimerkiksi juuri tänään Lakimuija vastaanotti käräjäoikeudelta yksipuolisen tuomion velkomusasiassa, koska vastaaja ei ollut vastannut haasteeseen määräajassa. Tämä oli toki suotuisa ratkaisu päämiehen kannalta ja prosessin kesto lyheni huomattavasti. Vastaajan osalta tilanne ei kuitenkaan ole hyvä, koska kaikki vaatimuksen kohteena olevat saatavat saavat ulosottokelpoisuuden.