Unikkotie 13, 01300 Vantaa

Avioero ja perinnönjako – Perisuomalaiset riita-asiat

Avioero ja perinnönjako riidan aiheina

Eräs viisas nainen on joskus todennut, että ihmisen todellinen luonne tulee esiin avioerossa ja perinnönjaossa. Samaisen juristin mukaan avioeroasioissa pääsääntöisesti mies on se pettynyt osapuoli, joka marssii lakimiehen luokse ymmärtäessään tulleensa huijatuksi omaisuuden ja/tai velkataakan jaossa. Useilla miehillä vaikuttaa olevan ominaispiirteenä sokea luottamus puolison hyväntahtoisuuteen tai lupauksiin suhteen aikana. Erotilanteessa lainsäädännön lähtökohtana on turvata teille molemmille puolet yhteenlasketusta varallisuudestanne. Se kummalla on omaisuutta enemmän, maksaa tasinkoa sille, jolla on vähemmän.

Alkuvuoden aikana yksi korostuneesti lisääntynyt ilmiö on riitely perinnönjaosta. Tyypillisimmät riidan edesauttajat tuntuvat olevan itsekäs, ahne ja hätäinen kuolinpesän osakas, riitelevät pesän osakkaat (eli pesän hallinto) tai kiireinen tai muuten vain aikaansaamaton pesänjakaja, joka ei johda jakoprosessia tehokkaasti.

Vinkki: Testamenttimääräyksellä voidaan varmistaa varallisuuden pysyvän perillisellä ja rajata perittävä omaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle. Muutoin erotilanteessa puolisolla on tasinko-oikeus myös perittävään omaisuuteen.

 

Perusperiaate omaisuuden jaossa on avioerovarallisuuden ja perinnönjaon suhteen sama.

Avioerossa yhteenlaskettu nettovarallisuus jaetaan pariskunnan välillä puoliksi. Testamentilla tai avioehdolla yhteisestä omaisuudesta poissuljettu varallisuus ei lähtökohtaisesti kuulu jakoon. Vain yhteinen omaisuus on jakamisen kohteena. Molemmille jaetaan arvoltaan samansisältöinen määrä varallisuutta ja elämä jatkuu eri suuntiin. Kun toinen haluaa enemmän varallisuutta kuin toinen tai yhdessä maksettua omaisuutta on vain toisen nimissä, niin soppa on valmis ja riidan siemen on kylvetty.

Vinkki: Omistakaa aina yhdessä omaisuus, jonka myös maksatte puoliksi. Yhteinen velka esimerkiksi asuntoon, joka on vain toisen omistuksessa, on tyypillinen oikeusriidan aihe, jossa toinen on joutunut maksajaksi ja toinen on saanut perusteetonta etua.

Vinkki: Jos olet hankkinut varallisuutta, kuten omistusasunnon ennen suhdettanne, niin yksinkertaisin tapa on suojata se avioehdolla ennen avioliittoa. Erossa joudut antamaan puolet asunnon arvosta puolisollesi.

 

Perinnönjako – Osa surutyötä vai riitelyä rahasta?

Perinnönjaossa jossa ei ole jätetty testamenttia, vainajan perivät ensisijaisesti lapset. (Lapsettomassa avioliitossa ensisijainen perillinen on leski). Vainajan ja lesken yhteinen omaisuus, jota ei rajoita avioehto tai testamenttimääräys, jaetaan puoliksi. Puolet lisättynä mahdollisella tasingolla jää leskelle ja toinen puolisko jaetaan lapsille tasan. Jos yksi pesän osakas haluaa perintönsä heti rahana tai vaatii enemmän kuin muut osakkaat, on riidan siemen taas kylvetty. Perinnönjaossa surutyötä tekevät ihmiset jakavat vainajalta jäänyttä omaisuutta lesken ja pesän osakkaiden välillä. Yksi itsekäs ja neuvotteluhaluton persoona riittää aiheuttamaan riidan, jota voidaan selvitellä useita vuosia. Perinnönjaossa riitelyriski vaikuttaa kasvavan sen mukaan kuinka monta osakasta on pesässä ja kuinka suuri jaettava varallisuus on. Mitä enemmän osakkaita ja varallisuutta, sen suurempi riita, kun lopulta jokaisella osapuolella on lakimies palkattuna asiaansa ajamaan.

Vinkki: Keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla omaisuus voidaan jakaa lasten omistukseen, mutta leskellä säilytetään esimerkiksi oikeus asua yhteisessä kodissa, käyttää yhteistä mökkiä ja ajaa yhteisellä autolla kuolemaansa saakka. Vaikka lapset riitelisivät perinnöstä, saa leski elää rauhassa.

 

Tasinko-oikeudesta

Lainsäädäntö antaa avioerossa puolisolle ja perinnönjaossa vainajan leskelle mahdollisuuden vaatia toisen omaisuudesta tasinkoa tiettyjen olosuhteiden vallitessa. Tällainen tulee kyseeseen esimerkiksi avioerotilanteessa, kun toisen osapuolen varallisuus on suurempi. Tasinkoa voidaan vaatia maksettavaksi avioehdosta huolimatta, kun pariskunnan yhteisen tahtotilan perusteella, toinen on hoitanut kotia sekä lapsia useita vuosia ja samalla antanut toiselle mahdollisuuden kartuttaa varallisuutta. Perinnönjakotilanteessa leski voi vaatia tasinkoa maksettavaksi, esimerkiksi jos kuolinpesän varallisuus on suurempi, kuin lesken varallisuus.

Vinkki: Kun tasinkovaatimusta harkitsee esitettäväksi, tulisi ensin punnita, että onko tavoiteltava etu niin suuri, että asiasta kannattaa riidellä jopa vuosia ja maksaa lakimiesten laskuja ja mahdollisesti oikeuskuluja, jotka voivat olla tavoiteltavaa etua suuremmat?

Tarvitsetko apua pesänjakamisessa, perinnönsuunnittelussa tai omaisuuden jakamisessa? Ota rohkeasti yhteyttä Lakiasiaintoimisto Lex Mor Oy:n lakimiehiin. Ongelmasi voi ratketa jo maksuttomassa alkuneuvottelussa.

Privacy Preferences
Käytämme tällä sivustolla (lexmoor.fi) evästeitä tarjotaksemme sivuvierailijoille parhaan mahdollisen käyttökokemuksen, kehittääksemme sivustoa ja kohdentaaksemme paremmin mainontaamme.